Kilpirauhasen vajaatoiminta ja syöpähoidot

Kävin vaihteeksi lääkärissä. Tällä kertaa oli lääkäritapaaminen sen kilpirauhaskontrollin vuoksi. Mitenköhän tähän nyt pitäisi suhtautua? Lääkäriä lainaten “huono olo on joka tapauksessa”, mikä siis tullut jo todistettua, joten pidin tapaamista hieman turhana. Mutta ajattelin, että dokumentoidaan nyt ne arvot juuri ennen hoitoja ja katsotaan sitten.

Hyvä että menin enkä perunut vastaanottoa.

Olen jo aiemminkin todennut, että olo alkoi kilpparia ajatellen olla siellä “viittä vaille valmis”. No, turha enää alkaa jankuttaa niistä viimeisistä oireista ja mistäköhän ne sitten johtuukaan. Joka tapauksessa olo oli sen verran hyvä, että nyt laboratorista saatuja arvoja pystyy käyttämään jonkinlaisena vertailuna.  Kaikkein parhaiten voin viime helmikuussa muutaman viikon ajan. Olo oli täysin normaali, virkeä ja jaksoin urheilla. Jotenka siitä sitten jonkinlainen vertailuarvo. Otin graafin arvoista ja piirsin suoran viivan sieltä helmikuun paikkeilta näihin päiviin. Hieman suoraviivaista, mutta riittävän tieteellistä tähän hätään. Ja kappas, arvothan ovat hyvin lähellä toisiaan. Nykyiset arvot voisivat hieman parantua, jotta pääsisi arvojen puolesta sinne samoille tasoille kuin helmikuussa.

Sinänsä isoa kiitosta lääkärille, sillä hän ei hoida kilpparia arvojen perusteella. Vaan oireiden ja voinnin. Mutta kun tuo arviomahdollisuus on nyt Meilahden toimesta viety, niin käteen jää vain nämä arvot.

Yllätyksekseni meillä oli aika paljonkin juteltavaa. Olin odottanut, ettäa arvot todetaan ja sovitaan ehkä jokin kontrolli jonnekin tulevaisuuteen. Ei, ei niin. Lääkärillä oli aikaa jutustella, kyseli syövästä ja hoidosta ja oireista. Ja jälleen kerran; henkisestä jaksamisesta! Mikä näitä lääkäreitä vaivaa?? Ja siitä sitten päästiinkin sujuvasti kilpparin hoitoon.

Tuli aika selkeää tekstiä siitä, että hoidot voivat vaikuttaa arvoihin. Lääkitys ei vaan enää toimi samalla tavalla kuin ennen. Tai sitten ei. Oletus on kuitenkin, että tulevaisuudessa saamani hormonihoito viimeistään voisi vaikuttaa. Kuulemma monella on e-pillereiden käyttöönoton jälkeen kilpparilääkitys mennyt uusiksi. Nyt siis katsottiin vertailuarvot, jota vasten tästä eteenpäin peilataan kilpirauhasen toimintaa. Seuraava kontrolli olisi ollut kolmen kuukauden päästä, jotta lääkäri näkee, miten hoidot ovat vaikuttaneet. Tosin, siitä olisi enää pari viikkoa ja kaikki sytostaattohoidot olisivat ohi eli sovimme kontrollin näiden hoitojen jälkeen. Saatteena tosin, että jos alkaa siltä tuntua, niin kontrolliin voi tulla aikaisemminkin. Lähete on siellä koneella. Ja tätä jatketaan aika tiukasti niin kauan kuin tarvetta. Olin jokseenkin tyytyväinen, että lääkäri piti tärkeänä kaikesta tulevasta huonosta olosta huolimatta seurata kilpparia niinkin tarkasti ja pitää sen sillä tasolla, mitä nyt määriteltiin.

Mielenkiintoista oli se, että lääkäri piti erittäinkin mahdollisena ja jossain määrin realistisena, että kasvaimella olisi ollut vaikutusta kilppariin. Kasvain kuitenkin aiheuttaa eräänlaista tulehdustilaa elimistöön ja sellainen vaikuttaa sitten kaikkeen muuhun. Näin ollen lääkityskään ei sitten toiminut ihan aukottomasti lopulliseen hyvään oloon. Tämä tuli siitä, kun pohdin omaa erittäin hyvää oloani viikko kasvaimen leikkauksen jälkeen.

Käytännön asioista eteen tuli tämä minun vatsakipujen hoito. SIihenhän syön nyt sitä Somacia päivittäin seuraavaan hoitoon asti. Ja Somac pitää ottaa aamulla tyhjään mahaan. Ja Thyroxini pitää ottaa aamulla tyhjään mahaan. Somac on kuitenkin vain varsinaisen hoidon aiheuttamien oireiden hoitoon eikä itse hoito. Joten se on jäänyt kakkoseksi. Aamu on alkanut Thyroxinilla, odotusta noin puoli tuntia ja sitten Somac. Juu, ei ihan optimaalista. Pitkäaikaisesti käytettynä Somac saattaa heikentää muiden lääkkeiden imeytymistä. Lääkärin ohje oli aika tyly: Thyroxinin jälkeen neljä tuntia ennen kuin voi ottaa Somacia. Menee kyllä aamut melko mielenkiintoisiksi. Joten lopputuloksena oli, että Somac illalla. Tämä tosin edellyttää, että maha on tyhjä ja siihen riittää “vain” neljä tuntia. Helppo nakki, kunnes tajuaa, että todellakin tässä pitää olla neljä tuntia syömättä illalla ennen nukkumaanmenoa. Ei ole vaikea uskoa, että kaksi ensimmäistä iltaa meni niin sanotusti ohi. Tänään näyttäisi onnistuvan.

Luottamusta tähän lääkäriin lisää myös se, mitä niistä minun kilppariarvoista seurataan. Minulla on ns. määrittelemätön vajaatoiminta eli aika peruskauraa. Merkitseviä arvoja silloin THS ja T4V eli aivolisäkkeen erittämä kilpirauhasta piiskaava hormoni että itse kilpirauhashormoni. Mutta mutta… minulta seurataan myös T3-arvoa. Varmuuden vuoksi, “kun ei koskaan tiedä, miten se syöpähoito vaikuttaa, niin nähdään jos jotain alkaa mennä ihan pieleen”. Ja silloin voidaan harkita yhdistelmälääkitystä. Ou jee, en todellakaan jää pulaan tämän lääkärin hoidossa.

Nyt on sitten ainakin tämä asia jonkinlaisessa järjestyksessä. Parissa muussa jutussa olisi vielä vähän tekemistä. Olo on hiukan kohentunut, mutta pieni kökköily on jäänyt päälle. Suu alkaa valitettavasti näyttä merkkejä arkuudesta. Suurin harmi nyt kuitenkin on se, että kahvi ei maistu. En olisi ikinä uskonut, että tulee päivä, jolloin asetan haalean teen kahvin edelle.