Makaan kotona sängyssä ja yritän kirjoittaa.
Minun piti olla päiväkirurgian potilas. Aamulla sairaalaan,
leikkaus ja kotiin. Ei mennyt niin. Olin sairaalassa kaksi yötä ja nyt vihdoin
kotona. Melko nuutuneena ja väsyneenä.
Heti alkuun pitänee erottaaa tapahtumista itse kasvaimen
leikkaus ja jälkijutut. Itse kasvain poistui kuten pitkin. Suureksi riemukseni
vartijasolmuke oli “puhdas” ja imusolmukkeet jäivät siis paikoilleen. Jee jee
jee! Toki tiedän, että vartijasolmuke tutkitaan vielä tarkemmin, mutta nyt
tällä hetkellä tuo on minulle hyvä uutinen. Sitä leviämistähän tässä olen
kammonnut eniten.
Mutta sitten joskus asiat ei mene ihan putkeen. Muutama
tunti leikkauksen jälkeen haava alkoi tihkuttamaan. Ja valitettavasti ei ulos,
vaan sisälle. Sinne onkaloon, mikä oli jäänyt kasvaimelta. Lopputulos;
ambulanssilla vähän ennen puolta yötä Töölön sairaalaan tapaturmaosastolle.
Kirurgisessa sairaalassa ei ole päivystävää kirurgiaa. Ihan aluksi lääkärin
piti tulla Töölöstä Kirralle minua katsomaan, mutta sitten vuoto yltyi niin
pahaksi, että suunnitelma muuttui. Ja hvyä niin. Minun ongelmallani kiilasi
kevyesti tapaturma-aseman leikkausjonon kärkeen. Eli enpä ehtinyt kuin muutaman
sanan vaihtaa henkilökunnan kanssa kun olin taas leikkaussalissa ja
anestesialääkäri toivotteli Hyvää yötä!
Yö Töölössä ja seuraavana päivänä siirto takaisin Kirralle.
En edes itse uneksinut enää nopeasta kotiin pääsystä. Kaksi lekkausta ja vuoto,
poistettu 4 dl nestettä, laskivat hemoglobiinin melko alhaiseksi ja olon sen
mukaisesti melko huteraksi. Kuntoutumisen aloittamista ei helpottanut että sain
Töölössä olessani selkäni niksautettua ja se oli todella kipeä. Lyökää lyötyä…
Mutta sitten vihdoinkin kotiin. Jotenkin olo paranee
kuitenkin aina eniten siinä vaiheessa, kun pääsee omalle sohvalle makaamaan.
Selkäkin tykkää enemmän omasta sohvasta ja sängystä kuin siitä sairaalan.
Nyt sitten pitäisi alkaa kuntouttamaan ja yrittää aloittaa
normaali elämä. Tosiasissa olen niin väsynyt ja nuutunut, että toistaiseksi
aion vain maata.
Nyt ei jaksa muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti